”Minä itte” -Itsemääräämisoikeus hoitotyössä

”Minä itte” -Itsemääräämisoikeus hoitotyössä

Armi tuli asiakkaaksi keuhkoahtaumataudin pahenemisen vuoksi. Kotihoidon käynnit aloitettiin kahdesti viikossa ja tavatessamme arvioimme lääkkeiden vaikutuksia,  elintoimintoja ja Armin sopeutumista muuttuneeseen tilanteeseen.  Autoimme Armia useissa  asioissa, jotka auttoivat häntä elämään mahdollisimman hyvää elämää omassa kodissaan. Ns hyvinä päivinä kävimme Armin mökillä, joka oli toiminut vanhempien kotina ja Armin kesänviettopaikkana. Pihasta näki, että se oli ollut perheen sydämen asia ja voittanut useita pihapalkintoja. Raparperit, omenapuut ja marjapensaat antoivat vielä satoa, muutamia mansikoitakin saattoi löytyä.

Vuosien kuluessa käynnit mökillä harvenivat, koska Armin vointi hiipui.  Hengittäminen kävi työläämmäksi ja Armi tarvitsi sairaalahoitoa hengityksen helpottamiseksi. Aina päästyään kotiin, hän yritti parhaansa voidakseen elää kotonaan. Taas tuli kuitenkin se päivä, jolloin jouduimme sanomaan, että tilaamme ambulanssin. Armi sanoi “En minä lähde sairaalaan, haluan olla kotona. Ole kiltti. Älä soita ambulanssia.” Vointi oli heikko eikä hengittäminen tahtonut onnistua, mutta sairaalaan lähtö ei silti ollut vaihtoehto.  Armi jäi kotiin. Seuraavana päivänä hän ei avannut ovea. Menimme avaimella sisään ja löysimme hänet vuoteestaan menehtyneenä.” 

Tämän kuvitteellisen esimerkin tarkoituksena on tuoda näkyväksi sitä, että kotihoidon hoitajat joutuvat tekemään työssään nopeasti äärettömän merkittäviä päätöksiä itselleen läheiseksi tulleiden ihmisten kanssa.  Toisinaan hoitaja joutuu punnitsemaan sitä, tukeeko hän päätöksellään asiakkaan itsemääräämisoikeutta vai varmistaako selustaansa heitteillejättösyytöksiltä. 

Suomessa itsemääräämisoikeus on lähtökohtaisesti kansalaisen perusoikeus.  Itsemääräämisoikeudella tarkoitetaan ihmisen oikeutta määrätä omasta elämästään ja tehdä valintoja.  Sairaus ei poista itsemääräämisoikeutta ja potilaslain mukaan potilasta/asiakasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran mukaan potilaan itsemääräämisoikeus on terveydenhuollon johtava periaate, joka korostaa asiakkaan vapaaehtoisuutta hakeutua hoitoon, sekä suostua tutkimuksiin ja hoitotoimenpiteisiin.

Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista säädetään itsemääräämisoikeudesta seuraavasti: “Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla.” Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sisältää yhtä lailla itsemääräämisoikeuden.

Hoitajan näkökulmasta itsemääräämisoikeus aiheuttaa päänvaivaa varsinkin niissä tilanteissa, joissa ei ole selvää toimintamallia ja toimintavaihtoehdot ovat eettisesti ristiriitaiset. Asiakkaalla on oikeus tehdä päätöksiä, jotka voivat vahingoittaa häntä ja olla jopa hengelle vaarallisia. Hoitajien velvollisuus on kunnioittaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta, mutta hoitajilla on myös vahva halu suojella asiakkaidensa teveyttä ja hyvinvointia.

Kuinka pitkälle itsemääräämisoikeutta pitää kunnioittaa? Milloin asiakkaan/potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittaminen on oikeutettua? Voiko muistin alenemasta kärsivä asiakas kieltäytyä tutkimuksesta, joka olisi välttämätöntä tehdä ennen taudin etenemistä hidastavan hoidon aloittamista? Kuinka pitkään voidaan jättää hoitamatta vedoten itsemääräämisoikeuteen? Pahimmillaan muistisairaudesta kärsivä voi tuhlata omaisuutensa, menettää terveytensä ja tuhota välit läheisiinsä.

Eettisen ristiriidan todennäköisyys kasvaa silloin, kun asiakkaalla ilmenee sairaudentunnottomuutta. Sairaudentunnottomuus merkitsee sitä, että ihminen ei ymmärrä, että tarvitsee ohjausta tai hoitoa  ja saattaa tästä syystä suhtautua kielteisesti auttajiinsa. Asiakkaan oma näkemys tilanteestaan on ristiriidassa hoitohenkilökunnan ja mahdollisesti läheisten kanssa. Kotihoitoympäristössä tekemiemme havaintojen perusteella voi sanoa, että sairaudentunnottomuus on yhteydessä muistisairauksiin. Muistisairaalla on oikeus itsemääräämiseen, vaikka päätöksentekokyky heikkenee tai katoaa. Tästä seuraa usein haasteita hoitotilanteisiin. Muistisairaan itsemääräämisen ja hänen turvallisuutensa suojelun välille voi syntyä suuri ristiriita.

Eettisiä ongelmia voi syntyä myös silloin, kun asiakkaan oikeus elää omanlaistaan elämää on ristiriidassa muiden ihmisten kanssa. Omaisten tai läheisten mukaan ottaminen hoitoon on tärkeää etenkin muistisairaan asiakkaan kanssa, mutta vain jos asiakas suostuu tähän. Omaiset tai muut läheiset ihmiset saattavat olettaa, että päätösvalta siirtyy heille automaattisesti ilman erillistä määräystä tai he kertovat miten iäkästä omaista pitäisi heidän mielestään hoitaa. Tämä on ymmärrettävää, sillä heillä on huoli läheisestään, mutta niin kauan kuin asiakas itse kykenee päättämään omista asioistaan on hänellä päätäntävalta. Ideaalista olisikin, että asiakas suostuisi ottamaan omaiset mukaan hoitoon. Näin hoitohenkilökunta voisi saada käyttöönsä enemmän tietoa asiakkaasta, mikä voisi edesauttaa hänen hyvää hoitoaan. Tuntemalla asiakas ja hänen historiansa hyvin, voi keinoja hyvään, turvalliseen hoitoon ja luotettavaan hoitosuhteeseen löytyä asiakkaan mielenkiinnon kohteista.

Itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta keskustellaan paljon etenkin ikäihmisten hoitoympäristössä. Rajoitteita voi olla esimerkiksi liikkumisen rajoittaminen tai lääke. Rajoitteiden käyttöä perustellaan turvallisuuden lisäksi elämänlaadun ja ihmisarvon parantamisella. Niiden käyttö kuitenkin saattaa myös ahdistaa ja kuormittaa hoitajia eettisesti. Laki ei toistaiseksi säätele iäkkäiden itsemääräämisoikeuden rajoituksia, vaan ne perustuu viranomaisten suosituksiin. Rajoituksesta päättää lääkäri keskusteltuaan hoitajien kanssa. Lähtökohtaisesti rajoituksia tulee käyttää vasta sitten, kun  muut keinot on kokeiltu. Muut keinot ovat yksilöllisiä, sillä jokainen on yksilö myös vanhana. 

Asiakkaan tahdon toteuttamista hoitotyössä edistää se, että tahto on dokumentoitu ja hoitohenkilökunnan luettavissa.  Palvelu- ja hoitosuunnitelmaan kirjataan yhdessä asiakkaan kanssa asiakkaan toiveet ja tavat ja suunnitelmaa päivitetään vähintään kahdesti vuodessa. Omaiset ja läheiset osallistuvat suunnitelman laatimiseen mahdollisuuksien mukaan. Tämä edesauttaa tiedonkulkua ja helpottaa päätöksentekoa ristiriitatilanteessa.  Kun asiakas ei kykene ilmaisemaan itseään, omaisten ja läheisten näkemykset auttavat hahmottamaan sitä, millainen hoito parhaiten vastaisi asiakkaan omaa tahtoa. Säännölliset tapaamiset asiakkaan, omaisten ja hoitohenkilöstön kanssa ovat tärkeitä.

Hoitotahdon ja edunvalvontavaltuutuksen laatiminen kannattaa tehdä hyvissä ajoin.  Hoitotahdossa ilmaistaan miten haluaa itseään hoidettavan siinä tilanteessa, kun ei itse kykene osallistumaan päätöksentekoon ja kertomaan näkemyksiään. Hoitotahdon voit tehdä Omakannassa, kirjallisesti todistajien vakuuttamana tai suullisesti. Edunvalvontavaltuutuksella voi nimetä henkilön, joka hoitaa asioita, kun asiakas ei enää itse kykene niitä hoitamaan. Valtakirja on hyvä tehdä asiantuntijan, kuten juristin avulla. Hoitotahdon ja edunvalvontavaltuutuksen laatimista suositellaan tehtäväksi ihan jokaiselle, terveelle eikä niin vanhalle, elämänsä parasta aikaa elävälle ihmiselle.

Itsemääräämisoikeuden lainsäädäntöä ollaan uudistettu jo vuosia. Odottaessaan lainsäädännön selkeyttämistä hoitajat ovat kuormittuneet eettisten kysymysten äärellä erilaisten vaatimuksien sataessa päälle useasta eri suunnasta. Hallituksen esitys iäkkäiden itsemääräämisoikeuksien vahvistamisesta ja rajoittamisesta on tarkoitus saada eduskuntaan ensi vuoden aikana. Tällä välin hoitajat joutuvat toimimaan pitkälti oman eettisen ajattelun mukaan, käyttäen kaikki keinonsa ja voimansa. Ohje “Tee toiselle niinkuin haluaisit itsellesi tehtävän” pätee toisinaan, mutta ei aina. Ihmisissä on se yhtäläinen piirre, että kaikki ovat erilaisia.

Lähteet:

finlex.fi valvira.fi thl.fi tehy.fi superliitto.fi laakariliitto.fi

Keski-Uudenmaan Kotihoito

Tämä on blogi kotihoidosta ja asioista sen ympärillä. Blogia pitävät Keski-Uudenmaan Kotihoidon hoitajat, joiden toiminta nojaa vahvaan arvopohjaan. Keskeisintä on välittäminen.